torstaina, huhtikuuta 03, 2008

Kolminaisuus osa 1

Rauhaa Kirjan Kansa!

Ensimmäinen kysymykseni liittyy kolminaisuuteen. Tähän aiheeseen kristityt joutuvat varmasti eniten vastaamaan, joten ehkäpä tämä kysymykseni saisi useita hyviä vastauksia!

Haluaisin tietää, miten kristityt selittävät sen, että on Yksi Jumala, joka on kuitenkin "kolme"?

Raamatussa "kolminaisuus" ei ole mainittu kuin kerran Uudessa testamentissa, eikä se ollut osa Jeesuksen (rauha hänelle) oppia, vaan se vakiinnutettiin Nikean kirkolliskokouksessa v. 325. Itse asiassa, ensimmäisen kerran "kolminaisuus" sanaa käytettiin vasta 200 vuotta Jeesuksen(rauha hänelle) jälkeen, ja Uusi testamenttikin saatiin lopulliseen muotoonsa 390-luvun kirkolliskokouksissa (toki tekstejä kirjoitettiin jo vuoden 100 tienoilla).

Miten siitä on siis voinut tulla niin merkittävä, itse asiassa se tärkein osa kristinuskon oppia, jos Jeesus(rauha hänelle) ei sitä opettanut?

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mietin, että vastaanko, kun tuntuu, että tätäkin (ja kaikkia muitakin kysymyksiä kristinuskosta) on selvennetty Sakinan blogissa ja täällä kerran jos toisenkin. Tuntuu vaan ihmeelliseltä, että niihin aina palataan ja niitä aina ihmetellään ihan niinkuin kukaan ei olisi koskaan selventänytkään niitä. Tässä kuitenkin opetukseni aiheesta kolminaisuus:

Olen aikaisemmin selittänyt Jumalan kolminaisuutta vesi-vertauksella. Niinkuin vesi, jää ja vesihöyry ovat kaikki vettä, niin samoin Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kaikki yhtä ja samaa Jumalaa. Eri persoonia vain.

Kristinuskon Jumala on rakkaus. Muiden uskontojen jumalat voivat olla vaikka mitä muita, mutta mikään niistä ei edes väitä olevansa rakkaus. Kristinuskon Jumala, jonka uskon olevan ainoa todellinen Jumala, on rakkaus. Kolme persoonaa yhdessä, koska yksi persoona ei voi olla rakkaus. Rakkaus on aina vuorovaikutuksellista. Jeesus myöskin sanoi, ettei Pyhä Henki voi tulla ihmisten sydämiin ennen hänen (Jeesuksen) kuolemaa. Uskon että siksi, koska rakkaus ei voi olla yksin. Jeesus piti ensin nostaa kuolemansa jälkeen takaisin Isän luo ennen kuin Pyhä Henki saatettiin lähettää maan päälle. Rakkaus ei pysy yksin. Se vaatii vuorovaikutuksen.

Tuo selitys nyt ei ollut mikään kauhean virallinen. Raamatun alussa lukee: Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Tuo Jumala loi-sanojen heprealainen muoto on monikon ja yksikön erikoinen sekoitus. Ikäänkuin: Alussa Jumalat loi... Ei Jumalat loivat, eikä Jumala loi. Lisäksi tuo monikkomuoto on sellainen, jota käytetään kolmesta tekijästä. Tässä on ihan perustaa Jumalalle, joka on kolme ja samalla yksi. Vanhan testamentin puolella on profetioita uudesta liitosta ja Hengen vuodatuksesta:

"Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa. Tämä liitto ei ole samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sen liiton he rikkoivat, vaikka minä olin ottanut heidät omakseni, sanoo Herra. "Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: 'Oppikaa tuntemaan Herra!' Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään." (Jer.31:31-34)

Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.
Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan. (Hes.36:26-27)

Raamatun mukaan Jeesus itse sanoi olevansa yhtä Isän kanssa:

Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä." Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'?
Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan. Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden. (Joh.14:8-11)

Lisäksi Jeesus Raamatun mukaan kertoi myös ennalta monin eri tavoin Pyhästä Hengestä ja siitä, että uskovat varustetaan Pyhällä Hengellä. Jeesus puhui Pyhästä Hengestä persoonana "hän". Tässä yksi sellaisista kohdista.

Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. (Joh.15:26)

Kolminaisuusoppi on siis vain oppi siitä, että yhdellä Jumalalla on kolme persoonaa samassa. Vähän samaan tapaan, kuin uskomme, että ihmisessä on henki, sielu ja ruumis.

Tässä tällainen semiselitys aiheesta. En usko, että tätä voi oikeasti edes käsittää olematta uskossa. Yritys selittää tämä nyt kuitenkin oli, tsemppiä ymmärtämisen kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

As-salamu aleykum

Missä kohtaa Raamattua puhutaan kolminaisuudesta? Minä en ole sellaista kohtaa löytänyt, mutta on hyvin todennäköistä, että se on mennyt ohi.

Mutta mutta... Olen kysynyt kolminaisuuden raamatullisista perusteista kristityiltä, ja he sanovat usein:"Kyllä se kolminaisuus löytyy sieltä rivien välistä." Rivien välistä! Rivien välistä voi lukea melkein mitä vain :/ Missään en muutenkaan ole nähnyt kolminaisuutta perusteltavan jollain Raamatun jakeella, en edes rippikoulussa.

Jeesus kyllä sanoo Raamatussa, että hän ja Isä ovat yhtä, ja että se joka tuntee hänet, tuntee Isän. Mutta tämä ei ole yhtä kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Ps: varaudu siihen, että kristityt vastaavat kysymykseesi vertaamalla kolminaisuutta veteen, joka voi olla nestettä, jäätä tai höyryä. Tämän kuulee joka kerta kun asiasta keskustellaan. Tai sitten puhutaan vain ihmisymmärryksen ylittävästä mysteeristä.

Friend of God kirjoitti...

Shalom(=rauhaa)hyvä muslimirouva!

Myönnän heti, että suhtaudun hieman varauksin tällaisiin kyselyihin ja keskusteluihin. En ole teologi ja raamatuntuntemukseni on vielä pientä. Samaan aikaan on olemassa se fakta, että hengellisiä asioita on usein vaikea selittää järjellisesti. Ne ovat moniulotteisempia. Pelkällä järjellä ne eivät usein aukea, ellei Pyhä henki saa avata niitä.

Toisaalta tällaiset keskustelut menevät usein meidän kristittyjen haukkumiseksi ja loukkaamiseksi, eikä ole tarkoitustakaan yrittää ymmärtää meitä pätkääkään, vaan kritisoida uskoamme ja osoittaa se, miten islam on niin järjellistä. Saatte tietysti uskoa ja ajatella näin. Samalla jauhetaan tietyista samoista kysymyksistä mm.kolminaisuus, Jumalan armollisuus&pyhyys, armolahjat&karismaattisuus, kärsimyksen ongelma, raamatun monitulkintaisuus. Näissä on monia kysymyksiä, mitä on todella vaikea selittää. Myönnän sen heti.

En sano, että tässä keskustelussa on kyse ylhäällä kuvaamastani tavasta keskustella. Toivon, ettei ole. Usein se ei johda mihinkään.

Samalla islamia vähän tunteva voi ottaa uudelleen ja uudelleen käsittelyyn mm. Aishan iän profeetan naidessa tämän, islamilaisten maiden törkeät ihmisoikeusloukkaukset, islamin lähteiden epämääräisyyden(mitkä oikeita haditheja, ketä oppinutta seurata, laajan aineiston ongelma), muslimiyhteisön sisällä olevat riidat ja hajaannuksen plus oikeassa olemisen tarpeen(tyyliin kuuluuko käyttää niqabia, hijabia vai tarvitseeko peittää päätä ollenkaan), avioerojen yleisyyden muslimiyhteisössä, Muhammedin elämän todellinen luonne(muslimit:eli esimerkillisesti, monet tutkijat: oli raaka ja vallalla pelaava henkilö), moniavioisuuden moraalisuus jne jne..

On hyvä, että keskustellaan ja kysytään, mutta samalla täytyy haluta kuunnella, eikä lyödä toisia uskontojen opeilla.

Kolminaisuus on kysymys, jota en osaa selittää tyhjentävästi. Minulle itselleni Jumalan eri persoonat ovat tuttuja ja minulle on todella selvää, että Jumala on samaan aikaan yksi ja kolme. Palikkaesimerkissä jää, vesi ja höyry ovat kaikki vettä eri muodoissa. Samaan aikaan Jumala ilmentää itseään Luoja Isän, Lihaksi tulleen Pojan ja Pyhän Hengen kautta. He kaikki ovat Jumala. Vaikka kolminaisuus-sanaa käytetään raamatussa harvoin, puhutaan paljon Sanasta(=Jeesus), Jumalan hengestä persoonana(Hän) ja Isästä. Jo luomisessa "Jumalan henki liikkui vetten yllä" 1.Moos.1:2 ja samaan aikaa Jeesuksesta sanotaan Joh 1:1 "Alussa oli Sana, sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala". Sekä Jeesus että Pyhä henki olivat mukana jo luomisessa.

Kaiken maailman päättävistä kirkolliskokouksista en tiedä mitään. Kolminaisuus on sellainen kysymys, ettei se välttämättä aukea ihan helpolla, eikä ainakaan järkeilemällä. Ei ihmisen ole helppoa ymmärtää, että 1 on 3. Jumalan Henki voi tämän avata.

Suomalaisnainen burqassa kirjoitti...

Assalamu aleikum Sakina!

Täytynee toki myöntää, etten minä Raamattua ole kokonaan lukenut, mutta sen tiedon, että kolminaisuus mainittaisiin Uudessa testamentissa kerran, olen lukenut entisen katolisen lähetyssaarnaajan, Raamattua opiskelleen musliminaisen kirjoituksesta. Toki voi olla mahdollistakin, ettei sitä edes mainita...


Kiitos teille kaikille pitkistä ja kattavista vastauksista. Tarkoitukseni ei ole mitään sen suurempaa keskustelua ja kädenvääntöä tästä aloittaa, lähinnä mielenkiinnolla ja ihan avoimin mielin luen millaisia vastauksia näihin kysymyksiini tulee.

Joskus oikein toivon, että jehovan todistajat tulisivat kylään ja saisin kysellä... Tosin enpä sitten tiedä miten paljon heidän uskonsa poikkeaa valtavirtakristinuskosta...?

Suomalaisnainen burqassa kirjoitti...

"Tuo Jumala loi-sanojen heprealainen muoto on monikon ja yksikön erikoinen sekoitus. Ikäänkuin: Alussa Jumalat loi... Ei Jumalat loivat, eikä Jumala loi."

Tämäpä oli mielenkiintoinen yksityiskohta! Koraanissahan käytetään samantapaista sanamuotoa Jumalasta, siis ikäänkuin "Hän" monikossa. Tämä liittyy arabiankielen taivutuksiin, joista minulla ei ole tarpeeksi tietoutta selittääkseni asiaa, mutta pointti on siis, että tämä "monikko-hän" oli tuohon aikaan osoitus kunnioituksesta vaikkapa hallitsijalle. Siis hallitsijat saattoivat kutsua itseään tulla monikkomuodolla.
On siis toki hyvin luonnollista, että Jumalaa, kaikken Korkeinta, kutsutaan kunnioittavalla sanamuodolla.

Friend of God kirjoitti...

Jehovantodistajien usko poikkeaa paljonkin kristinuskosta. Heidän mielestään pyhä henki ei ole persoona, vaan jumalan henki. Samalla he eivät ymmärtääkseni usko, että helvettiä on olemassa. Jeesus naulittiin heidän mukaansa paaluun. Teot vaikuttavat suoraan pelastumiseen. Paljon muitakin eroja on ja heillä on oma, alkukieltä vastaamaton raamatun käännös, jota on muokattu aika mielivaltaisesti.

He kyllä keskustelevat enemmän kuin mielellään asioista ja ovat aika koulutettuja väittelemään.

Kiva kun haluat keskustella asiallisesti:)

Suomalaisnainen burqassa kirjoitti...

Joo, tuommoinen mielikuva minulla olikin, että jehovan todistajilla on aika poikkeava käsitys kristinuskon opeista. En sitten tiedä, lasketaanko heitä edes varsinaisesti kristityiksi, jos he eivät kolminaisuusoppia hyväksy sellaisenaan...

Ehkä siis parempi olla ottamatta heidän näkemyksiään kovin tosissaan, etten sitten luule jonkin heidän oppinsa kuuluvan yleisestikin kristinuskoon.

Anonyymi kirjoitti...

"mutta pointti on siis, että tämä "monikko-hän" oli tuohon aikaan osoitus kunnioituksesta vaikkapa hallitsijalle. Siis hallitsijat saattoivat kutsua itseään tulla monikkomuodolla."

Olen kuullut, että israelilaisessa perinteessä hallitsijaa myös tuolla tavalla puhutellaan monikossa. Tässä kohden on käytetty Raamatussa juuri tuossa Jumala/Jumalat kohdassa sellaista monikko muotoa sanalle, joka ei tarkoita kahta, mutta joka tarkoittaa kolmea. Jos tässä olisi käytetty monikkomuotoa, joka tarkoittaa kahta, oltaisiin samanlaisessa monikkomuotopuhuttelussa, kuin josta puhuit.

Jehovan todistajista: He siis itse pitävät itseään ainoina kristittyinä. Eli he eivät pidä kristittyjä kristittyinä. Kristityt puolestaan eivät pidä heitä kristittyinä, koska he eivät jaa kristinuskon keskeisiä perusajatuksia.

Pidän tällaisesta asiallisesta tavasta keskustella!

Ole siunattu!

Anonyymi kirjoitti...

Salam

Käsittääkseni Jehovan todistajien mukaan Jeesus ei myöskään ole Jumalan persoona, vaan eräänlainen Jumalan valittu, Kuningas, erityinen ihminen. Olenko ymmärtänyt oikein? Samanlaisia ajatuksia taitaa olla myöhempien aikojen pyhilläkin - siis mormoneilla.

Olisi muuten kiva opiskella hieman teologiaa, niin saisi vähän syvällisemmän kuvan tästä kolminaisuudesta ja myös muista asioista. Pieniä valittuja kielitieteellisiä (esim. tuo monikko-muoto), historiallisia tai maantieteellisiä murusia kerrottaan myös joskus jumalanpalveluksissa tai opetustilaisuuksissa, mutta olisi kiva saada syvällisempää tietoa Raamatun tekstien taustoista.

Raamattua ei voi ymmärtää ymmärtämättä israelin kansan historiaa, kieltä syvällisesti jne.. Sama on Koraanin kanssa: oikeiden oppineiden tulisi osata jopa esi-islamilaista runoutta ymmärtääkseen sitten Koraanin kieltä. Joten aika hataralla pohjalla on oma ymmärrys molemmista.

Paljon on maailmassa kiinnostavia asioita ja paljon olisi opittavaa. On raivostuttavaa, kun ei voi tietää enempää - mutta toisaalta se voi olla joskus hyväkin.

Anonyymi kirjoitti...

Hei

Kiitän asiallisesta keskustelusta. Tällaisia blogeja on mielenkiintoista lukea ja oppiipa näistä samalla paljon Suomessa alati kasvavasta islamistakin. Mistä syystä mä ylipäätään näitä islaminuskoisten maallikkojen blogeja luenkin. :)

Minusta on todella tärkeää levittää islamin tuntemusta ja ymmärrystä kristittyyn maailmaan nykyisessä turhassa vastakkainasettelun ajassa.

Haluan tuoda esille seikkoja, joita taisin tuoda jossain välissä esille Sakinankin blogissa.

Protestanttinen kristinusko, johon myös suomen luterilainen kirkko kuuluu, korottaa Raamatun ainoaksi auktoriteetiksi opillisissa kysymyksissä. Koska kaikkea kristinuskon oppeja ei löydy Raamatusta, kuten kolminaisuusoppia, niin päädytään tällaisiin ongelmallisiin kysymyksiin. Kärjistän tässä asiaa tarkoituksellisesti, mutten pahantahtoisesti.

Katolinen ja ortodoksinen kirkko, jotka olivat yhtä vielä Nikean kirkolliskokouksen aikaan ja pitkään sen jälkeenkin pitävät Raamatun ohella YHTÄ tärkeinä auktoriteetteina ns. pyhien tekstejä ja tulkintoja kristinuskosta.

Ymmärtääkseni islamin hadithit uskonoppineiden tulkitsemina ovat verrattavissa tähän pyhien oppineiden perintöön.

Kolminaisuusoppi määriteltiin näissä pyhien tulkinnoissa ja tarkennettiin kirkolliskokouksissa taistellessa harhaoppeja kuten areiolaisuutta vastaan.

Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa ei siten ole lainkaan ongelmaa sen suhteen, ettei kolminaisuusopista puhuta mitään Raamatussa. Siis sillä nimellä.

Aiemmat kirjoittajat ovat tuoneet hienosti esille kolminaisuuteen viittaavia jakeita.

Lisäksi sekä katolinen että ortodoksinen kirkko uskovat apostoliseen sukkessioon eli siihen, että kirkko on Kristuksen opetuslapsien suora perillinen ja puhdas oppi on periytynyt ja periytyy edelleen tätä kautta piispojen valvonnassa. Eli kirkolla on ja oli Nikeankin kokouksen aikaan suoraa opetuslapsilta periytyvää oppia ja ymmärrystä, jota ei tietenkään löydy Raamatusta.

Tätäkin voinee luullakseni verrata islamin uskonoppineiden yhteisössä sukupolvelta toiselle periytyvään viisauteen. Tosin näissä uskontojen välisissä vertailuissa pitänee olla varovainen.

Yleisellä tasolla voisi ainakin pitävästi väittää, että katolinen/ortodoksinen kirkko ovat yhtä historia/perinnetietoisia kuin islam eli opin osalta käydään jatkuvaa keskustelua koko perinteen kanssa.

Mä en uskalla maallikkona puuttua itse kolminaisuusopin selittämiseen. Kaisu ja Friend of God toivat asian esiin mainiosti. Kysymys on vaikea ja kuten Kaisu &
Friend of God mainitsivat, niin näitä mysteereitä on vaikea ellei mahdoton ymmärtää ilman Pyhän hengen apua. Samalla tavalla islamissakin lienee kysymyksiä, joita on vaikea ymmärtää ilman elävää islamin uskoa. Kristinusko on pohjimmiltaan mysteeriuskonto. Emme me ihmiset voi selittää järjellä kolminaisuusoppia taikka
pyhiä sakramentteja, vaikka niitä voi ja kannattaa pohtia myös järjen kautta. Pohjimmiltaan ne kuitenkin jäävät uskon asiaksi, jotka käyvät hmm. toteen elävässä uskossa.

Tosin maallistuneen tieteellisen maailmankuvan myötä myös useisiin kristillisiin liikkeisiin ja kansan ajattelutapoihin on ujuttautunut kristinuskoa latistavaa materialistista ajattelutapaa, jossa nämä mysteerit pelkistetään järjen tavoiteltavissa oleviksi objekteiksi.

Sakina toi esille sekä Raamatun että Koraanin tuntemuksen osalta tuon ajan kulttuurin ymmärtämisen. Pidän tätä itse erittäin tärkeänä. Esim. Nikean kokouksessa tarkennettu kolminaisuusoppi kirjoitettiin sen ajan kreikkalaisen filosofian tuntevalle yleisölle. Asiat olivat heille aika itsestäänselviä, mutta me olemme ymmällämme siitäkin syystä, ettemme hallitse tuota filosofista perinnettä silloisesta maailmankuvasta ja alkuperäisistä kreikankielisistä merkityksistä puhumattakaan. No ainakin, islamissa, katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa voi aina kääntyä opillisissa kysymyksissä uskonoppineen yhteisön ja pyhien tekstien/tulkintojen puoleen tukeakseen omaa elämänmittaista taivaltaan omassa uskossa!

Toivottavasti mun pitkästä tekstistä oli apua.

Voisin omasta puolestani suositella kaikille Karen Armstrongin teosta: Jumalan historia - 4000 vuotta juutalaisuutta , kristinuskoa ja islamia.

http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/kirja.asp?KirjaID=1422

Mukavaa kevättä kaikille

- Johannes -

PS
Mä kirjoitan maallikko-ortodoksin kannalta ja käyn itse rajanvetoa luterilaiseen ex-kirkkooni. En halua tarkoituksellisesti loukata luterilaisia ja kannanottoni saattavat olla värittyneitä. Pyydän anteeksi etukäteen.

Anonyymi kirjoitti...

Työnnänpä lusikkani (tähänkin) soppaan ja yritän tarjota toivottavasti vähän uuden näkökulman. Muistaakseni kysymys siitä, voiko Jeesus pelastaa, mikäli hän ei ole Jumala, muodostui kohtuullisen olennaiseksi kysymykseksi nuiden em. kirkolliskokousten aikoihin. Kaikki lienevät Jehovan Todistajia ja Mormoneita ja ja ja jne. myöten yhtä mieltä siitä, että Raamatun, tradition ja kaiken muunkin mukaan Jeesus pelastaa. Silloinen Kirkko tuli siihen lopputulokseen, että Jeesus ei voi pelastaa, mikäli hän ei ole Jumala. Kolminaisuuden nyttemmin tunnettu määritelmä syntyi vissiin sitten ratkaisuksi siihen ongelmaan, miten yhdistää Kristuksen (ja Pyhän Hengen) Jumaluus ja juutalaisilta peritty monoteismi. Ja hommahan sitten kursittiin kokoon Nikeassa ja Konstantinopolissa tunnetuin seurauksin.

Anonyymi kirjoitti...

Rauhaa!

Itse en ole ikinä kokenut kolminaisuutta sinänsä vaikeana käsitteenä, vaan olen kyseenalaistanut vain sen Raamatulliset (ja historialliset ja filosofiset perusteet). Näitä olette kaikki kommentoijat valottaneet tasapuolisesti. Erityiskiitokset Johannekselle ja Alpolle.

Näen kolminaisuuden hyvin samanlaisena käsitteenä kuin hindulaisuuden jumala-kuvan (tällä en tarkoita loukata kristittyjä). Käsittääkseni hindulaisuudessahan ei ole siinä mielessä erillisiä jumalia, että ne olisivat jostain tyhjästä vain putkahtaneet. Hindulaisuudessakin on useita suuntauksia, mutta ilmeisesti ainakin "pääsuuntauksessa" on vain yksi jumalallinen alkuhenki, Brahman, josta hindulaisuuden trimurti, "jumalallinen kolminaisuus" eli Brahma, Visnu ja Siva ovat lähtöisin. Näillä jumalilla on taas muita avataria (inkarnaatioita) (esim. Krishna on Visunun avatar), joilla on lisää avataria jne. Kukin jumala on siis vain yhdenlainen Brahmanin ilmentymä.

Tästä ei ole kaukana filosofinen ajatus siitä, että ainakaan tässä suhteessa hindulaisuus, kristinusko ja islam eivät ole niin kaukana toisistaan. Hindulaisuus on näistä monijumalaisin. Kristinuskossa Jumalalla on 3 eri persoonaa tai ilmentymämuotoa, jolla kullakin on erilainen haho ja tehtävä - siis käytännössä kolme jumalaa, joiden alkuperä on yksi ja sama. Islamistakin löytyy ainakin joitain viitteitä Jumalan eri ilmentymismuotoihin: Allahin 99 nimeä. Ne ovat yhden ja saman Jumalan attribuutteja, mutta karkeasti sanottuna hindulaisuudenkin eri jumalat ovat vain Brahman eri attribuutteja ja Isä, Poika ja Pyhä Henki kristillisen Jumalan attribuutteja.

Ajatus on aika korkealentoinen ja varmasti aika harhaoppinen kristinuskon ja islamin kannalta. Mutta halusin vain osoittaa, ettei polyteismistä ole niin kamalan pitkä matka triteismiin, josta ei ole pitkä matka monoteismiin - ja päin vastoin.

Anonyymi kirjoitti...

Enpä ole kommentoinut aiemmin, mutta kommentoinpa nyt, koska blogisi on niin hyvä. Suomalaiselle nykykristitylle Jumalan kolminaisuus voi vaikuttaa itsestään selvältä asialta, koska se opetetaan heti pyhäkoulussa. Todellisuudessa kristinuskon alkuaikoina kirkolliskokouksien suurimmat riidat koskivat juuri Jumalan olemusta ja erityisesti Jeesuksen jumalallisuutta. Esimerkiksi manikealaiset, nestoriolaiset, markionistit ja areiolaiset julistettiin kerettiläisiksi ensimmäisissä kirkolliskokouksissa, koska heillä oli Jumalan/Jeesuksen olemuksesta erilainen mielipide. Kysymys on siis yli tuhat vuotta vanha eikä ollenkaan yksinkertainen.

Suomalaisnainen burqassa kirjoitti...

Voi kiitos! Hyvä että edes joku muu tykkää lukea höpinöitäni Sakinan lisäksi ;)

Enpä kyllä asiaa voisi paremmin sanoa; tämä kysymys ei todellakaan ole yksinkertainen, eikä se sitä ollut edes kristinuskon alkuaikoina. Siksipä juuri tätä asiaa halusinkin kysellä, miten tätä kolminaisuutta perustellaan nykypäivänä!

Ja mielenkiintoisia vastauksia olenkin saanut, kiitos siitä kaikille :) Jään pohtimaan asiaa ja otan kertomanne näkökannat huomioon, jos joskus aiheesta keskustelen kristittyjen tai muslimienkin kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Mukavaa lukea näin asiallista keskustelua! Siunausta sinulle!

T: Kristitty uskis

Caissa kirjoitti...

Koraanin antama kuva kolminaisuusopista vaikuttaa edelleen siihen, millaiseksi kristinuskon kolminaisuus ymmärretään islamilaisessa maailmassa. Muslimit luulevat usein virheellisesti, että kristityt palvovat Jumalan, Jeesuksen ja Marian muodostamaa kolminaisuutta.[18]

»Kun Jumala sanoo: "Jeesus, Marian poika! Sinäkö sanoit ihmisille: 'Ottakaa minut ja äitini jumaliksi yhden Jumalan asemasta'?", Jeesus vastaa: "Jumala varjelkoon minua! En minä voisi sanoa sellaista, mihin minulla ei ole oikeutta. Jos olisin sanonut niin, Sinä tietäisit sen, sillä Sinä tiedät, mitä minun mielessäni on, mutta minä en tiedä, mitä Sinun mielessäsi on. Sinä tunnet salaisuudet."»
(Koraani 5:116, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesus_islaminuskossa#Jeesus_ja_kolminaisuusoppi

Anonyymi kirjoitti...

Caissalle: mutta mehän olemme suomalaisia käännynnäisiä, eli jollain tavalla erillään "islamilaisesta maailmasta", ja silti koemme kolminaisuuden ongelmalliseksi käsitteeksi.

Ja onko sillä paljon eroa, onko kolminaisuudessa yhtenä osana P.Henki tai P.Maria? Lopputulos on sama: kolmiyhteinen Jumala, eli vaikea käsite.

(Minulle kolminaisuus kyllä on ihan "ymmärrettävä", vaikken edelleenkään näe sen olemassaololle luotettavia [raamatullisia] perusteita.)