Assalamu alaikum!
Rauhaa
Viime aikoina lehtien lukemisesta on tullut minulle melkoista viihdettä. On lähinnä koomista lukea juttuja, miten suomalaiset vetivät pultit kun Ransu ammutaan näytelmässä ja Marskista tehtiin korsettiin pukeutuva homo.
Itse suomalaisten reaktiossa ei sinäänsä ole mitään huvittavaa tai kummallista, en minäkään ymmärrä miksi yhtä historiamme suurinta merkkihenkilöä täytyy välttämättä halventaa ja tehdä hänestä perverssi mutantti. Mutta jos joku vielä muistaa, miten nämä samat suomalaiset kirjoittivat muslimeista huumorintajuttomina ja täysin turhasta suuttuvina sananvapauden vastustajina Muhammed-pilakuvakohu(je)n yhteydessä, tämä suomalaisten reaktiosta raportointi herättääkin ihan uusia ajatuksia.
Samaan sarjaan kuuluu sunnuntaina kokemani hauska tilanne ihmisen puolueellisuuden vaikutuksesta mielipiteisiin. Yleltä tuli Ruotsissa järjestetty hiihdon viesti, joissa toinen kärkipään hiihtäjistä käytti epähuomiossa väärää latua. Aluksi mummoni luuli norjalaishiihtäjän menneen väärää latua, ja hän marmatti kovaan ääneen kuinka "ne ruotsalaiset yhdessä norjalaisten kanssa kuitenkin junailee tuon asian niin ettei sitä norjalaisen hiihtoa hylätä". Kun hänelle selvisi, että se olikin itseasiassa suomalainen, joka mokasi, mummon papatus vaihtui muotoon "ne ruotsalaiset yhdessä norjalaisten kanssa kuitenkin junailee tuon asian niin että se suomalaisten hiihto hylätään".
Siinäkö se sananvapauden raja kulkeekin? Se, mikä saa meidät suomalaiset raivostumaan, ei ole oikeutettua sananvapauden nimissä, mutta muille kansalaisuuksille arvokkaita asioita ja henkilöitä toki saa halventaa. Ohoh hups, siis ei halventaa, vaan sananvapauden nimissä esittää kritiikkiä huumorin keinoin.
Voipa ollakin, että tämän uus-Marskin tekijän tavoite on ollutkin juuri se, että pohtisimme omaa typeryyttämme huutaessamme sananvapautta itään ja sananvapauden rajoittamista länteen...
maanantaina, helmikuuta 25, 2008
Muhammed ja Mannerheim
klo 9:58 ip.
Tunnisteet: ihmisoikeudet, media, yhteiskunta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Yhtäkään suurlähetystöä ei tietääkseni ole poltettu eikä yhtäkään vakavasti otettavaa tappouhkausta esitetty Mannerheim-teatteri takia.
Sananvapauden raja menee suunnilleen siinä.
Mutta on hiukan eri asia olla tuohtunut asiasta kuin uhata tappaa, hajoittaa, rikkoa ja kylvää ympärilleen kauhua. Olkoot muslimitkin tuohtuneita, se heille suotakoon. Mutta jääkööt se siihen.
Wau... Minä kun olen saanut vähän semmoisen kuvan, että muslimeilla ei ole oikeutta suuttua asiasta, vaan muslimit ovat täysin huumorintajuttomia ja vastustavat sananvapautta kertoessaan mielipiteensä. Mikä toki kuulostaa kieltämättä aika naurettavalta.
Mukavaa että jonkun mielestä edes saamme tuohtua tuollaisesta loukkauksesta.
Ei kai kukaan (tervejärkinen) yritiä kieltää muhammed kuvista suuttumista, vaan juuri yllytyksen väkivaltaan noiden kuvien takia.
Rajoja ja tabuja voi rikkoa, mutta silloin pitäisi olla jokin syy rikkomiselle, ei pelkkä loukkaamisen halu.
Mannerheim animaatio on saamani käsityksen mukaan mielestäni lähinnä lapsellinen. Ymmärrän kyllä hyvin, että asiasta nousi haloo.
Jos Hägglund ja kumppanit marssisivat kadulla vaatien tekijän tappamista, olisin huolissani.
Itse olen sen verran ärsyyntynyt asiasta, että jätän kyseisen taide nautinnon kokematta.
Boikotit muhammed kuvien takia on mielestäni OK. Lähetystöjen polttaminen ei.
Itse olen hyvin loukkaantunut Suomen vapaa-ajattelijoiden sivuillaan olevista pilapiirroksista, joita voi lähettää e-kortteina.
En kuitenkaan vaadi vapaa-ajattelijoiden kieltämistä, saati tappamista. En edes vaadi kuvien poistamista.
Uskon vapaa-ajattelijoilla olevan oikeus elämänkatsomukseensa.
Loukkaahan oma elämänkatsomukseni ilmeisesti heitä suunnattomasti.
Tottakai teillä muslimeilla on oikeus loukkaantua. Olen samoilla linjoilla, rauhanomaiset keinot ovat käytettävissä, ei väkivalta. Toisaalta edelleen on hyvä ymmärtää, ettei me kaikki olla muslimeja, eikä meille Muhammed ole pyhä mies, eikä asia muutu edes väkivallalla. Eikä kaikkia loukkaa edes Mannerheimin loukkaaminen. Rauhaa!
Arto Nybergin haastattelussa elokuvan ohjaaja kertoi, että hänelle on tullut useita tappouhkauksia, jotka ainakin poliisi ottaa vakavasti. Elokuvan ensi-iltaa vartioi poliisi juuri näitten uhkausten takia. Aika hälyyttävää mielestäni, eikä poikkea siitä, että Muhamed-pilakuvia piirtänyt joutuu piilottelemaan itseään ja turvautuu poliisivartioon.
Kyllä me suomalaisetkin osataan!
Näytettiimpä lähes heti ihan valtakunnallisessa tv:ssäkin, ja "kohu" jäi aika vähäiseksi.
Toki, tehtiin mitä tahansa, aina löytyy joku typerys joka sen on kieltämässä- tai yksittäisen tappouhkauksen huutamassa.
Mellakoitakaan ei tullut missään päin suomea.
Tällaisia töitä tarvitaan niin kauan kun löytyy kiihkoilijoita. Ja se toimii hyvänä muistutuksena siitä että suomestakin sellaisia löytyy.
Loukkaantumiseen on toki jokaisella oikeus, on myös oikeus vaatia asian x kieltämistä. Sekin on sanan ja mielipiteen vapautta. Sensijaan kenelläkään ei ole oikeutta esittää tappo- tai muutakaan toisten terveyteen kohdistuvia uhkauksia.
Suomi tarvitsee lisää ikonien ravisteluja, ja muslimimaailma aivan ehdottomasti parodioita muhammedista. Ja tätä pitää olla esillä niin kauan että vain pienenpieni marginaali jaksaa siitä höyrytä.
Huono taide ei ole kuin tekijänsä häpeä. Pilakuvista muutama oli todella onnistunut, ja Mannerheim- animaatio suorastaan loistava.
Yleisesti; kannattaa muistaa että se että suomessa tarhataan minkkejä, ei tee kenenkään muun maan eläinten huonosta kohtelusta hyväksyttävää, tai estä minua kritisoimasta myös niiden muiden maiden eläinten oloja. Tai jos kunniaväkivaltaa on marginaalisesti myös suomessa, se ei poista sitä muilta- eikä estä muiden kritisointia siitä. ts. pahalla ei ole tasapainoa.
Jaa. Minulle kun jäi sellainen kuva, että ko. kuvilla oli nimenomaan tarkoituskin loukata joillekin ihmisille pyhää asiaa. Reaktiohan toki tiedettiin jo etukäteen. Joten loukkaaminen oli kaiken lisäksi tarkoitushakuinen toimenpide. Sitten voidaan syyttää, että ne on kaikki just sellaisia.
Ylläolevaan; eikä ollut. Suurin osa oli hauskoja ja harmittomia sekä parodiaalisia, yksi (turbaanipommi) kuvasi uskonnon käyttöä terrorismin oikeutuksena.
Kun pilakuvilla esitettiin että uskonnon varjolla tehdään höyrypäisiä väkivallantekoja, oli kuvien "kohteella" tasan kaksi vaihtoehtoa; Todistaa että kuvat ovat väärässä, tai että kuvat peilasivat oikeasti todellisuutta.
Kumman valitsivat?
Lisäksi monissa arabimaissa käytettiin mellakoiden lisäämiseksi kuvia joilla ei ollut yhtään mitään tekemistä koko tanskalaislehden kanssa. Mukana oli mm. maatalousmessuilla lapsia hauskuuttava possupukuinen setä- silti muslimit väittivät sekä näyttivät useissa maissa tätäkin kuvaa "muhammed pilkkana".
Sitten (suomessakin) huudeltiin että lehdet eivät julkista kristityistä ikoneista pilakuvia, vaikka esimerkiksi Hesarin sarjakuvissa sitä tapahtuu jatkuvasti. Viimeksi syksyllä "Fingerporissa" kahteenkin otteeseen.
Lähetä kommentti