Kääntymistä ja käännyttämistä

Assalamu aleikum
Rauhaa

Viime talvi oli minulle pohdinnan aikaa. Vietin useita tunteja, jopa päiviä, pohtiessani islamia. Olen kenties ollut poikkeavan hiljainen ja mietteliäs läheisteni silmistä katsottuna. En tiedä miten kuvaisin ajatuksiani, mutta ehkäpä voisin sanoa, että olen käynyt läpi jonkinlaista uskon kypsymistä.

Minusta on äärimmäisen mielenkiintoista lukea kaikenlaista pientä nippelitietoa, jota lisäksi muistan hyvin pitkänkin ajan kuluttua; siksi kai siskot usein kääntyvät minun puoleeni, jos heillä on jotain kysyttävää. Mutta, tänä talvena tuo nippelitiedon etsiminen on jäänyt aika vähiin, ja olen keskittynyt syvemmin aqidan, uskon, pohtimiseen ja tarkasteluun Koraanin, perimätiedon ja oppineitten kirjoittamien artikkelien kautta.

Tästä pohdinnastani ovat kyllä "kärsineet" muutkin. Helmikuussa sain kunnian olla ottamassa vastaan erään nuoren suomalaisen naisen uskontunnustusta. Valmistauduin tilaisuuteen ehkä liiankin hyvin; esitin useita islamin uskoon liittyviä kysymyksiä tältä naiselta, ennen kuin pyysin häntä toistamaan uskontunnustuksen perässäni. Osaltaan kysymysten määrä johtui hänen nuoresta iästään; halusin varmistaa, että hän todella ymmärtää mitä shahada tarkoittaa, ja mikä on islamin uskon oppi, ennen kuin hän tekee päätöksen kääntymisestään. Voi olla, että olin liiankin tarkka; toinen todistamassa ollut sisko nauroi, ja totesi, että jos häneltä olisi kysytty yhtä vaikeita kysymyksiä ennen shahadaa, hän olisi varmaankin häkeltynyt täysin. Eikä kyllä minultakaan kukaan kysynyt mitään, enkä todellakaan alussa edes tiennyt niitä aivan perusasioita, joita uudelle siskollekin siinä tilaisuudessa esitin. Voi siis olla, että tämä minun pohdintavaiheeni on tehnyt minusta toisaalta hiukan liiankin perusteellisen, mutta insha Allah se on vain hyväksi ystävilleni.

Pari päivää sitten näin Nokia Mission porukan televisiossa, ja kummastuin aikalailla heidän tavastaan "käännyttää" ihmisiä. Minä koen hyvin erikoiseksi tyylin, jossa vain sanotaan "Ota vastaan Jeesuksen rakkaus! Noniin, oletko nyt valmis ottamaan vastaan Jeesuksen?", eikä sitten sen tarkemmin kerrotakaan mitään koko uskonnosta. Jos joku olisi tullut minulle 7 vuotta sitten sanomaan, että "Ala muslimiksi! Noniin, oletkos nyt valmis uskomaan?", olisin pitänyt tuota ihmistä enemmän tai vähemmän sekopäänä. Sen sijaan, jos joku tuttava olisi tullut kertomaan islamista, vastaillut kysymyksiini ja minun ilmaistessa haluni kääntyä, vielä tentannut tarkkaan että olenko ihan varma päätöksestäni, olisin aika varmasti ollut paljon vakuuttuneempi ja luottavaisempi.

Mielestäni kaikenlaisten herätysliikkeiden heikkous onkin usein juuri siinä, että käännytysinto on niin kova, ettei kysymyksiin edes ehditä vastata. En siis ihmettele, että ihmiset vierastavat näitä liikkeitä. Islamissa koin ja koen edelleen suureksi vahvuudeksi sen, että kaikkiin kysymyksiin löytyy vastaus, ja ainakin vastausta pyritään etsimään. Ei sanota "Usko! Jos kysyt, olet epäilijä, ethän saa epäillä Jumalaa", vaan pyritään aina selittämään vaikeatkin asiat. Ystäväni, se sama kysymyksilleni nauranut sisko ja entinen vanhoillislestadiolainen, on monet kerrat päivitellyt tätä samaa asiaa; jos hän jotain halusi kysyä ja kyseenalaistaa, suu tukittiin saman tien käskemällä vaan uskomaan, eikä kyselemään mitään.

Insha Allah kirjoitan pian lisää kääntymisistä; erityisesti minua on pohdituttanut ns. äkkikääntymiset, jolloin ihminen vaikkapa väittää nähneensä jonkun ilmestyksen ja sen jälkeen kääntynyt/liittynyt johonkin herätysliikkeeseen tai uskontoon. Siihen asti, mukavaa kevättä!